SFC-Etelälahti on lähellä

Etelälahti on Vihdin Otalammen kylässä, Salmijärven rannalla sijaitseva caravan-alue puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta. Tilaa alueella on lähes 10 hehtaaria ja rantaviivaa noin 300 metriä. Tontti oli 10 vuotta vuokralla Vantaan kaupungilta. ”Viime syksynä saimme tarvittavat päätökset yhdistyksessä tehtyä ja järjestettyä rahoituksen, ja saimme ostettua kiinteistön Vantaan kaupungilta. Nyt meillä on alueen kehittämisen näkökulmasta aivan uusi tilanne – kaikki ratkaisut ja toimenpiteet ovat omissa käsissämme”, sanoo SFC-Etelälahden hallituksen puheenjohtaja Marko Enberg. ”Joiku-järjestelmän käyttöönottokin on osa tätä uudennetta.”

Markku Koskinen

Yli 120 ympärivuotista paikkaa

Alueella on yli 120 paikkaa asuntoautoille ja -vaunuille. Vuosipaikkoja on tällä hetkellä lähes 90. Loput paikat on varattu vierailijoille ja toki alueelle mahtuu vielä vuosi- ja kuukausipaikkalaisiakin lisää. Verkkosivullamme www.etelalahti.fi voi täyttää hakemuksen vuosi-, kevät-, kesä- tai syys-kuukausipaikalle. Tai sitten vain varata vieraspaikan lyhyemmälle vierailulle. Hakemuksissa ja varauksissa käytetään Joikua.

Vaunujen ja asuntoautojen säilytyspaikkoja on 25 sekä talvisäilytystä, jossa ei ole sähköä, että sähköisiä paikkoja. Uusia laajennuspaikkoja alueelle rakennetaan koko ajan.

SFC-Caravan -jäsenyyden ja vuosipaikka edellyttävät myös liittymistä kerhon jäseneksi.

Etelälahti on auki kesät ja talvet. Talviaikana sääntö on paikalla vain viikonloppuisin ja viikolla alue toimii omatoimialueena. Talvella on hiljaisempaa – ainakin on tilaa 20 vaunussa asukkaita, viikonloppuisin voi asuttuja vaunuja olla puolet enemmän. Kesällä sitten on vilasta – parhaimpana viikonloppuna kaikki paikat ovat täynnä. Alueen on reilun puolen tunnin ajomatka Helsinkiin. Moni käykin töissä Etelälahdesta, varsinkin kesällä. Ja etätyöhön paikkoja sopii mitä parhaiten.

Talkooperinne kunnissa

”Yhdistyksellä ei ole palkattua henkilökuntaa, vaan toimintaa pyöritetään talkoilla”, kertoo Marko. ”Vuodessa järjestämme pari suurempaa talkoota, joissa osallistuja on yleensä 40–50. Pienempiä talkoita järjestämme myös tarpeen mukaan. Purkuja on aktiivista – ei tarvitse, kuin ilmoittaa, mitä tehdään ja koska. Hyvä puoli on myös se, että jäsenistöltä löytyy kaiken alan osaajia. Esimerkiksi sähkö- ja putkiasioihin löytyy apua omasta takaa.”

Isäntävuoro on osa talkooperinnettä. Vuosipaikkalaisille kuuluu sopimuskauden aikana joko 2 viikonloppua per-su isäntävuoroa tai yksi arkiviikon isäntävuoro su-pe keskialueella viikolla 21–37. Kesäkaudella on valittavissa siivous- tai toimistoisännän rooli viikolta viikonlopulle. Talvella on tarjolla vain viikonloppuvuoroja. Toimistovuorossa hoidetaan vastaanottoa, neuvotaan ja ohjataan, huolehditaan huoltojen järjestämisestä sekä siivouksesta. Toimenkuva on sama kuin leirintäalueen vetäjällä.

Aloitteleva karavaanari

Marko itse on karavaanarina vasta harrastuksen alkutaipaleella – kolme vuotta takana. ”Myimme vaimoni kanssa talomme ja muutimme kerrostaloon. Jotain puuhasteltavaa piti keksiä. Karavaanarius ja Etelälahti tuntuivat heti omilta. Vieressä oleva luonto ja pari koiraa vain vahvistivat valintaa.”

”Ja heti yhdistyksen puheenjohtajaksi?” ”Itsekin vähän kyseenalaistin asiaa, mutta kun porukka halusi, ei siinä mitään auttanut. Ehkä paljonkin keskikokoisen organisaation vetäjänä toimiminen helpottaa – mukana on myös hyvä porukka.”

”Karavaanari-hommassa on mukavaa sekin, ettei tarvitse olla aina paikallaan. Kesälomilla on siinä missä se on. Viime kesänä kiertelimme asuntoautollamme Pohjois-Suomea. Ensi vuodelle on suunnitteilla ”kesäloma” maarajojen ulkopuolelle – Pyreneiden niemimaalle – Espanjaan ja Portugaliin.”

Ensi vuonna käynnistyy alueen perusparantaminen

SFC-Etelälahden pyörittäminen vaatii resursseja ja aktiivista toimintaa myös yhdistyksen hallinnon puolella. Hallituksen jäsenet hoitavat omien töidensä ohella alueen ylläpitoa ja kehittämistä. ”Luvan hakeminen omistajalta asialle kun asia on aina eri asia”, Marko kertoo.

Korjausvelkaa on kertynyt ja sen parissa menee muutama vuosi. ”Suunnitelmissa on 50-luvulta peräisin olevan päärakennuksen remontti ja laiturin uusiminen – niin kuin täällä. Myös saunarakennuksen tilat kaipaavat ehdottomasti uudistamista.”

Joiku on monessa mukana

Leirintäalueen varausten käsittely on aika lailla sama asia kuin pienen majoituskohteen. Ja niinhän se onkin, kun käsitellään vierailijoiden vaunupaikkaa, sähkömaksuja, kassapalvelut, telttapaikkoja, harrastusvälineiden ja tilasaunan sekä pesukoneiden varauksia ja maksuja.

Vuosi- ja kausipaikkojen varaaminen käsittelyprosesseineen edellyttivät muutoksia varausjärjestelmään. Pyynnöstä tehdyt muutokset eivät olleet ensimmäisiä – presuminaalisesti kasauspuolen vahvuuksien ympärille rakennettuja toiminnallisuuksia.

”Joiku on meille keskeinen ja tärkeä työkalu, joka helpottaa isännän työtä. Siitä juuri näkee nopeasti ennakkotiedot. Ja onnistuu sekin – Comgaten Rauno – että onko jossakin tapahtumassa saapuville ennakko-”käyttötiedot” ajettavissa tietylle henkilölle ja tiedotettua. Hallituksessa saadaan myös sähköiset jäsenmaksut. Ja tiedot voidaan lähettää sähköpostitse jäsenille.”

”Pari pikku juttua”

”Pari pikku juttua olemme huomanneet. Onko kassapuolen ja pesukoneen varaajat mahdollista yhdistää? Nimi riittäisi kyllä. Voisiko vuosipaikan varaajat löytyä tavalla, että kuukausien määrän? Kone laskisi lähtöpäivän automaattisesti. Online-yhteys SFC-Caravanin jäsenrekisteriin olisi tärkeä. Joiku voisi automaattisesti tarkistaa, onko jäsenyys voimassa…”, listaa Marko.

Eivätkä nuo mitenkään ylivoimaisilta vaikuta. Eiköhän oteta listalle.

Urjanlinna – Suomen sievin matkailukeskus

Pohjanmaalaisille slogan varmasti avautuu heti. Mutta muille tarkennetaan: Urjanlinna on matkailukeskus Sievin kunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Maasydänjärven ympärille rakentuneella alueella on ravintola, caravan- ja leirintäalue, mökkejä ja huviloita, harrastusmahdollisuuksia – ja tietysti tanssit lauantaisin. Ulla ja Heikki Kiljala aloittivat alueen yrittäjinä alkuvuonna 2024.

Kohta kaksi vuotta takana

”Pienoinen yllätys oli, kuinka paljon työtä ja eri asioita tämänkin kokoisen alueen pyörittämisessä on”, toteaa Ulla. ”Onneksi entisiltä yrittäjiltä on voinut kysyä neuvoa.” Ullan roolina on pyörittää toimintaa kokopäivätoimisesti. Heikin kokopäivätyö on toisaalla, mutta Urjanlinnan ansiosta ei Heikinkään tarvitse miettiä, mitä vapaa-aikana tekisi.

Toinen yllätys – iloinen sellainen – on karaoken suosio. ”En tiennytkään, että suomalaiset ovat siitä näin innostuneita. Kesäisin meillä on kolme karaokea viikossa: perjantaina iltakaraoke, lauantaina päivä- ja iltakaraoke”, kertoo Ulla.

”Siihen nähden, että moni asia on opeteltu kantapään kautta, taloudellisesti tämä on mennyt hyvin. Pääsimme tavoitteeseen jo ensimmäisenä vuonna. Liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Nyt 2025 olemme 10 % kasvussa”, sanoo Heikki. Sekä Ullalla että Heikillä on yrittäjätaustaa, mutta Urjanlinna on heidän ensimmäinen matkailuyrityksensä.

Nuoruuden tanssipaikka

Vuodesta 1995 Maasydänjärven rantoja ja pienimuotoista leirintäaluetoimintaa on voitu kutsua matkailukeskukseksi. Silloin avattiin tanssilava-, kahvila-, ravintola- ja juhlapaikkarakennus, joka sai nimekseen Urjanlinna.

”Kiinnostuimme heti, kun kuulimme että Urjanlinna on myytävänä. Olihan se meille tuttu nuoruuden tanssipaikkana. Asumme naapuripitäjässä, ja kun yrittäminen oli entuudestaan tuttua, niin ei siinä sitten muuta kuin tuumasta toimeen.”

Kun ollaan vuokralla, maat ja rakennukset ovat kun

Leirintä- ja caravanalue, mökkejä ja huviloita

Alueella on 200 sähköistettyä caravan-paikkaa. Puolet niistä on kausipaikkoja, toinen puoli satunnaisille kävijöille.

”Kausipaikoille olisi kysyntää enemmänkin, mutta olemme halunneet jättää tilaa päiväkävijöillekin. Kausipaikka on varattuna, oli siellä sitten ketään tai ei. Mutta kun satunnainen matkailija ajaa pihaan, on myös muille palveluille varmasti kysyntää”, selvittää Ulla.

Perinteisiä leirintämökkejä on alueella 15 kpl. Huviloita on vuokrattavana nyt 12 kpl.

”Alueella tai lähietäisyydellä on kolmisenkymmentä huvilaa, joiden omistajista vähän toistakymmentä on antanut huvilansa meidän vuokrattavaksemme. Markkinoimme ja vuokraamme huviloita, omistajille tilitämme sovitun osuuden vuokrista.

Tanssit ovat se tärkein

”Kesä on sesonki Urjanlinnan kaltaisessa paikassa. Mutta sen lisäksi meillä on tanssisesonki joka viikonloppu lähes ympäri vuoden. Tanssiviikonloppuna kaikki mökit ja huvilat ovat varattuina. Ja ravintolapalveluille on kysyntää”, kertoo Ulla.

”Ja jos esiintyjänä on esimerkiksi, Yölintu, Souvarit, Komiat tai vaikkapa Saija Tuupanen, niin porukkaa tulee ympäri Suomea.”

Mutta milloin tanssi-ilta sitten on kannattava?

”Siihen ei voi sanoa yksikäsitteistä sääntöä – muuttujia on niin monta”, perustelee Heikki. ”Esiintyjien palkkiot vaihtelevat parista tonnista pariin kymmeneen. Jos paikalla on perinteistä tanssiyleisöä, niin tarvitaan useampi sata tanssijaa. Jos esiintyjä on ’bilebändi’, joka vetää 30–40 vuoden ikäistä yleisöä, niin saatetaan jo parilla sadalla päästä plussalle”.

Aktiviteettina luonto

Urjanlinnassa ei ole huvipuistoa eikä kylpylää. Aktiviteetteja ovat hiekkapohjaiset uimarannat, luontopolut, vaellusreitit, maastopyöräilyreitit, kalastus tai sitten vain hiljaisuudesta nauttiminen.

Valaistu pururata on talvella valaistu hiihtolatu.

”Rakennettuja aktiviteetteja” ovat 18-väyläinen frisbeegolfrata ja lasten leikkimaa. Frisbeerata on rakennettu yhteistyönä niin, että jokaisella väylällä on oma rahoittajayrityksensä.

”Ja on meillä sitten tuo ’köyhän miehen lappi’ tuossa aivan nurkan takana. Laaja suoalue, jossa käppyrämäntyjä riittää”, täydentää Ulla.

… ja kalastus

Kalastaa voi kirjolohta ja ahventa. Siiankin voi saada. Kalastaa voi perhoilla ja uistimilla.

”Maasydänjärvi ja vähän kauempana oleva Ahvenlampi ovat molemmat käytännössä lampia – niihin ei laske eikä niistä lähde jokia”, tarkentaa Heikki.

”Metsähallitus istuttaa lampiin joka kesä kirjolohta, mikä selittää mahdolliset lohisaaliit.”

Ensin nykyiset toiminnot

Suuria investointeja tai avauksia ei nyt heti ole suunnitelmissa.

”Keskitytään nykyisten palveluiden kehittämiseen”, toteaa Heikki.

”Kalastuksen ympärillä olevia toimintoja on ideoitu, mutta siitä ovat neuvottelut kesken. Neuvottelukumppanina on Metsähallitus, joka nyt hoitaa istutukset ja hallinnoi kalastusluvat.”

”Esim. kahden päivän paketteja olen suunnitellut. Yhden yön yöpymiset työllistävät käytännössä saman kuin pidemmätkin”, tuumii Ulla. ”Majoituksen kestoa pitää yrittää pidentää.”

Joikun ensimmäinen vuosi

Comgaten Joiku-järjestelmä on ollut käytössä nyt vuoden.

”Kaikki majoitukset, caravan-paikat ja leirintäalue ovat nyt Joikussa. Suosituimpien artistien keikkojakin jo kokeiltiin. Hyvin on mennyt.”

”Saunat ja veneet eivät olleet vielä tänä vuonna varattavissa, mutta nyt laitetaan. Samoin suosituimpien esiintyjien ennakkovaraukset.”

Joikua käyttävät kaikki ravintolan tiskillä olevat työntekijät. Ulla huolehtii perustiedoista ja hinnoittelusta. Puolet varauksista tulee nettikaupan kautta, puolet suoraan puhelimitse, sähköpostilla tai tiskillä.

Toiveitakin on tullut esiin.

”Avainkoodien käsittely pitäisi saada automaattisemmaksi, varausluetteloa, esim. saapuvien listaa, pitää voida lajitella eri kriteerein, ja tilityksiin tarvitaan apua.”

Eihän tämä toivelista pahalta kuulosta, eiköhän näihin ratkaisut löydetä.

-Teksti: Markku Koskinen, Comgate Oy-